maanantai 7. helmikuuta 2011

Kokeilua.
















Luin jostakin, liekö ollut ravelryn Love to dye -foorumilta että pigmenttimusteilla voisi värjätä kunhan lisää hapot ja kuumaa. No pitihän sitä kokeilla pieneen villanöttöseen samantein kun värjäyshimo on kova.

Uitin villavyyhdin vesi+viinietikka -liuoksessa puolisen tuntia. Samalla sekottelin sitruunahapporakeita veteen pieniin astioihin, suhteessa 1 osa happoa 4 osaa vettä. (puoli tlk happorakeita ja reilu 2tlk vettä.) Rakeiden liuettua annostelin pari tippaa kutakin mustetta kuppeihinsa ja sekoittelin.

Puristelin vyyhtini kuivaksi, asettelin sen muovikelmun päälle ja lisäsin värit. Tässä vaiheessa lisäilin myös hiukan vettä sillä väri näytti melko tummalta. Kääräisin kaverin kelmuun ja puristelin kevyesti jotta värit leviäisivät ja huitaisin paketin hetkeksi (1 min) mikroon keskilämmöille. Otin vyyhdin nopeaan uloskin sillä se alkoi hiukan poksumaan, olisi varmaankin pitänyt vain pyöräyttää koko helahoito muoviastiaan jota käytin koolauksessakin. Yllättävää kyllä, huuhdottuani ja pestyäni vyyhdin totesin värien pitävän. Lopputulos onkin varsin kaunis. :)

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Minulla on unelma.

Se ei ole yhtä suuri kuin Martin Luther Kingin unelma. Vaan minulle se on kovin tärkeä.
Olen pienestä pitäen ollut hulluna Egyptiin. Se alkoi siitä kun jaksoin oma-aloitteisesti nostaa kirjahyllystä valtavan Tutankhamonin hauta-aarteista kertovan kirjan. Sen värit ja tyyli lumosivat minut. Katsoin kaikki mahdolliset Kleopatra -elokuvat ja Egyptiaiheiset dokumentit. Kymmenvuotiaana halusin pukeutua Kleopatraksi syntymäpäivänäni ja sain lahjaksi Asterix ja Kleopatra -elokuvan.


Pitkään olen haaveillut suunnittelevani pitsihuivin. Malli vain on ollut hakusessa, kunnes eräänä päivänä ravelryä selatessani tajusin että haluan jotain enemmän egyptiläistä kuin mitä Veil of Isis tarjoaa. Siitä heräsi halu suunnitella tämä, Wings of Nepthys-huivi. Haluan Egyptiläisen tunnelman, värit ja ulkonäön. Projekti on haastava, varsinkin näin vasta-aloitelleelle pitsineulojalle. Mutta elämässä pitää olla haasteita. :)

Sorry, only in finnish tonight. :)

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Sounds of silence.

Olen ollut hiljainen. Mutta ahkera.
Tässä välissä olen opetellut kehräämään, värjäämään ja nauttimaan sukkien neulomisesta. Värjääminen on tosin vielä ollut Kool Aid-tasoa mutta pian saapuvat postitse ensimmäiset happovärit ja sitten toivottavasti pääsen luomaan. Nämä kaksi namukerää on värjätty Kool Aideilla, se oli kivaa. Joskin odotin värimäärien riittävän paremmin, mutta ainakin lopputulokset olivat kauniita.

Olisin kovasti halunnut esitellä 22 leaves shawletten jonka tein ystävälleni lahjaksi, mutta valitettavasti siitä ottamani kuvat ovat melko onnettomia. Hyvä muisto minulle mutta aika huono esityskuva blogiin. Olen nykerrellyt valmiiksi kaikkea pientä ja söpöä mm. virkatun suloisen lumihiutale ikkunakoristeen. Vaan siitäkään ei kuvaihanuuksia nyt ole tarjolla.


I've been quiet. But hard at work.

During my silent season I have learned to spin, dye and to enjoy sock knitting. Dyeworks are still at Kool Aid-level, but soon I will have my first acid dyes and then hopefully I will make magics. These two skeins are dyed with Kool aid, which was quite the fun. Although I expected the amount of drink bags that I had, to colour a lot more yarn. But at least the end results were beautiful.

 I' wanted to show off my version of the 22 leaves shawlette which I made for my friend as a gift, but unfortunately it has the dullest pictures ever. Good reminder for me but pretty bad eye candy for a blog. I've made many small and cute projects as well. But they have no good pictures either.


Until next time
~G

torstai 30. syyskuuta 2010

Haaveista

Otin ~kuukausi sitten osaa Ravelryssä Haavevaihtoon. Ideana on siis koota parin haaveista koostuva paketti. Sain omalta salaiselta pariltani tänään hyvin mielenkiintoisesti kootun paketin, jonka sisältö lämmittää vielä pitkään. Siellä oli iki-ihanaa Noro Silk Garden -sukkalankaa josta aion aloittaa ihan hetimiten sukat itselleni. (noron lankoja voisin ostaa kaapit täyteen, niin rakastunut olen niiden väreihin, lukuunottamatta joitain hurjimpia sateenkaariyhdistelmiä joita en vain osaisi käyttää) Ja suklaata, olin maininnut sen herkkujeni joukkoon. Todella söpösiä pikku silmukkamerkkejä, elämäni ensimmäiset sellaiset, ja varmasti tulivat tarpeeseen. Ja lankakukkien pyöritykseen tarkoitettu laite jollaista olen haaveillut pitkään, minulla kun on suunnitelmissa rakentaa kukista verhoa tilanjakajaksi tai valonpehmennykseksi.

Paketista kuoriutui lisää paketteja :) Oli kiva availla näitä.


Ja näitä sieltä sitten kuoriutui.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Oops.

Taas kävi vanhanaikaisesti. Purin muutama vuosi sitten virkkaamani hameen jota en ollut käyttänyt kertaakaan koska sen malli oli liian kapea tällaiselle pallerovartaloiselle. Aloin sitten neulomaan tästä ihanasta sateenkaarenvärisestä vironvillasta Kiltie-hametta ja kuvittelin muistavani helpohkon ohjeen ilman apuja kun lähdin mökkireissulle neulomus mukanani. Vaan ei. Ensinnäkin joustinneuleestani tuli aivan liian harvaa ja rumanoloista. Tästä huolimatta jatkoin sinnikkäästi raitojen neulomista ja lisäysten tekoa. Kunnes sitten kotiintultuani huomasin että ne lisäykset tehdäänkin joka toinen kerros, ei joka kerros. Nyyh. Purkuun män. Tuollaiselta se näytti, pitikin päästä näin pitkälle ennen kuin tajusin virheeni. No, kaikesta oppii.



Why does this always happen to me? I had a crocheted skirt that I never used since the model wasn't quite suitable for me. So I ripped it after I found Berroco's Kiltie pattern. And now I'm ripping it again. I arrogantly thought I could just skim the pattern and then remember to follow it without seeing it, well I can't. I made too many mistakes in an easypeasy pattern. How very frustrating. 
At first I made the ribbing on way too big needles. Then I started adding too frequently. You can propably see in the picture that the skirt tilts way too much. Hrrmph.Well, You live and learn I guess.

maanantai 2. elokuuta 2010

Berets, Berets!

Lankakasa, baskereita ja baskerinalkuja.
Onneksi lämpötilat laskivat alle niiden huimien heltehien. Nyt kykenee taas työskentelemään villan kerakin. :) Kuuntelen musiikkia, virkkaan, irkkaan ja suunnittelen uusia neuleita. Kaikki tämä sohvannurkassa toteutettuna.

A stack of yarns, berets and beretlings (beret beginnings).
I'm so happy that it's no longer dreadfully hot in here. I can work with wool without breaking a sweat, yay. :) Listening music, crocheting, chatting and planning new knitting projects. All this while I'm slouching on the couch.  

Houkutteleva pallonen Himalaya silkkiä pitäisi käännyttää joksikin.. Luultavasti huiviksi. Tuo lanka vain on niin herkullista etten haluaisi siitä ihan mitä tahansa käyttämätöntä tehdä. Jonkilainen bolerokin voisi olla kiva, sellaista en ole tehnytkään. Ponchoja sen sijaan liikaakin. Pelkkä huivikin tuntuu vähän hassulta ajatukselta sillä niitä minulla on enemmän kuin ehdin käyttää..

This delicious bundle of Himalaya silk ought to be used as something.. Possibly a scarf. It's just so pretty that I must make something I'll definetly wear. I've been toying with an idea of making a bolero, cause I haven't made anything like that yet. Too much of ponchoes instead. But making just a scarf makes me hesitate since I already got a ton of those.. Oh well.

torstai 29. heinäkuuta 2010

One should never ever..

..buy yarns without knowing how much is needed for the finished work. I bought the prettiest Noro Silk Garden I found on our trip to Hong Kong, and now I can't find anymore of that yarn anywhere around here. *snif* And I'm not wealthy enough to buy it from Abroad with huge shipping costs..



Now my pretty pretty round vest will have to wait for a miracle or e ripped and reused as something else. I just don't know what to do... What buggers me most is that I was about to buy enough yarns but I 'came to my senses' and left the crucial two skeins at the store counter.


Darn.